Järjestöjen ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden teemapäivä 19.4 klo 13-18

Järjestöjen ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden teemapäivä 19.04.23 klo 13-18 Jyväskylän kaupunginkirjastolla (Vapaudenkatu 39-41, Jyväskylä)

Tarvitsetko sinä tai läheisesi tukea päihde- ja mielenterveyskysymyksissä? Haluatko muuten lisätä tietoasi aiheesta? Tule tutustumaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja järjestöjen toimintaan!

Kirjaston 2. kerroksen Isolla torilla olevilla esittelypisteillä voit tutustua seuraavien järjestöjen ja palveluiden toimintaan:

👉Matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin palvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

👉A-klinikkasäätiö, Jyväskylän A-kilta, Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry, Jyväskylän Katulähetys, alkoholistien omaisten ja läheisten yhteisö Al-Anon, Nimettömät Narkomaanit NA, Sovatek-säätiö, Suvimäen Klubitalo ja Kulttuuripaja Trombi/Psykiatrisen Kuntoutuksen Tuki ry, Kriisikeskus Mobile/Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry

Tapahtumassa jaetaan tietoa alkoholin vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin sekä tehdään kansalaiskyselyä palveluiden kehittämistarpeista.

Tapahtuma soveltuu hyvin myös ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka haluavat lisää tietoa alueella toimivista päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä järjestöjen toiminnasta. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Tapahtuman järjestää A-klinikkasäätiö yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kanssa.


Mielenterveydessä säästöä syntyy investoimalla

Vaalien alla on keskusteltu julkisen talouden haasteista. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa vuodessa, arvioi OECD vuonna 2018. Summa koostuu sosiaalietuuksista sekä työelämän ja terveydenhuollon kustannuksista.

Koronapandemian keskellä mielenterveyden hoitovelka nousi ennätystasolle. Sitä puretaan vielä pitkään. Tilanne on sekä apua tarvitsevien ihmisten että julkisen talouden kannalta kestämätön. Mielenterveyden haasteet ja niiden kustannukset on saatava laskuun. Se onnistuu investoimalla mielenterveyttä edistävään työhön ja peruspalveluihin.

Hyvinvoinnin perusta rakentuu jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Siksi mielenterveyttä edistävät varhaiset toimet ovat tehokkaimpia. Elämänpituisessa tarkastelussa näiden sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen. Nuorten hyvinvointikriisi on tunnistettu, siihen reagoiminen ei voi odottaa.

Palvelujärjestelmä on käännettävä niin että painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta matalan kynnyksen tukeen ja oikea-aikaiseen hoitoon. Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, mutta säästää viisinkertaisen summan jo vähentyvinä sairausetuuksina ja kasvavina ansiotuloveroina.

Järjestöjen matalan kynnyksen tuki on helposti saavutettavaa ja kustannustehokasta. Jyväskylän seudun mielenterveysseura (Jsms) ry ylläpitää Keski-Suomen hyvinvointialueen ja STEA:n tuella Kriisikeskus Mobilea, josta keskisuomalaisten on mahdollisuus saada matalan kynnyksen kriisityötä elämän kriisitilanteissa puhelimitse, kasvokkain ja verkossa chatin kautta. Jsms ry:n toiminnassa on mukana myös koulutuksen käyneitä vapaaehtoisia, jotka tekevät Mobilessa kriisityöntekijöiden rinnalla kriisityötä. Lisäksi he osallistuvat erilaisiin yhteistyötapahtumiin ja verkostoihin.

Vuonna 2022 yhteydenottojen kokonaismäärä Mobilen kriisi- ja väkivaltatyössä sekä itsemurhien ehkäisytyössä oli yli 7100. Yhteydenotot tapahtuivat pääosin (80 %) puhelimitse sekä suorina asiakaskäynteinä, joita oli yhteensä 1327. Kasvokkaisissa asiakastilanteissa oli yli 72 % lisäys vuoteen 2021 verrattuna. Asiakastilanteissa keskityttiin elämän eri kriisitilanteissa olevien asiakkaiden ja heidän läheistensä tukemiseen.

Kriisityön vaikutuksia ovat mm. inhimillisen kärsimyksen vähentäminen, työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä julkisten palvelujen epätarkoituksenmukaisen käytön vähentäminen. Kriisityö edistää mm. turvallisuuden tunnetta, yhteyksien säilyttämistä läheisiin ja toivoa.

Järjestöjen mielenterveystyö on oleellinen osa turvaverkkoa. Järjestöt haluavat olla yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa vahvistamassa mielenterveyttä. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä, pitkäjänteistä kumppanuutta ja järjestörahoitusta.

Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan mielenterveyden tulevaisuus.

Marja Heikkilä Jsms ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Tuija Hauvala Kriisikeskus Mobilen johtaja

MIELI ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2023-2027

Kriisikeskus Mobile kuuluu MIELI ry:n kriisikeskusverkostoon Lisätietoja verkostosta: tästä.

Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Keskisuomalaisessa 30.3.2023: Mielenterveydessä säästöä syntyy investoimalla (linkistä kirjoitus aukeaa vain Ksml:n tilaajille)


Keski-Suomen aluehallitus nimesi 28.3. järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimelle jäsenet

Aluehallitus nimesi 28.3 kokouksessaan järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimeen jäsenet. Jäseniä vaikuttamistoimielimeen ovat ehdottaneet Keski-Suomen järjestöjen kumppanuuspöytä sekä Keski-Suomen seurakunnat ja vapaat suunnat.

Jäsenet ovat:

Jukka Hiltunen, Eläkeliiton Keski-Suomen piiri
Anne Astikainen, Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry
Susanna Turkkila, Keski-Suomen näkövammaiset ry
Anja Kauppinen, Maaseutukehitys ry
Mikko Koljander, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu / SPR Länsi Suomen piiri
Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry
Emmanuel Sibomana, Paremmin yhdessä ry
Mari Hautala, Keski-Suomen tanssin keskus
Jussi Suojasalmi, Sovatek
Petri Lehtoranta, Keski-Suomen Liikunta
Tiina Sivonen, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry
Kristiina Pigg, Keski-Suomen sydänpiiri ry
Heli Ahonen, luterilaiset seurakunnat
Kaarlo Saarento, ortodoksinen seurakunta
Hannu Vehniäinen, vapaat suunnat

Järjestöjen ehdottamat jäsenet edustavat moninaisesti keskisuomalaista sosiaali-, terveys ja pelastusalan järjestökenttää mukaan lukien hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä tukevat järjestöt. Moninaisuudella tarkoitetaan erilaisuutta toiminnan rahoituksen, mittakaavan, paikallisuuden sekä alueellisuuden suhteen. Seurakunnat ja vapaat suunnat ovat ehdottaneet edustajia niin, että toimijoiden moninaisuus huomioidaan.

Järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielin osallistuu hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan antamalla lausuntoja ja kannanottoja. Vaikuttamistoimielin arvioi järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytyksiä sekä hyvinvointialueen järjestöyhteistyön ja yhteistyörakenteiden toimivuutta. Toimielin vaikuttaa aloittein, lausunnoin ja kannanotoin hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.

Tiedote 28.3. kokouksesta luettavissa: tästä.


Järjestöedustajien haku Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimeen avoinna 8-16.3.2023 välisellä ajalla

Järjestöedustajien haku Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimeen 16.3.2023 klo 16.15 mennessä.

Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä käynnistää hyvinvointialueen aluehallituksen pyynnöstä järjestöedustajien haun Keski-Suomen järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamiselimeen.

Hyvinvointialue pyytää kumppanuuspöytää ehdottamaan toimielimeen kaksitoista (12) järjestöedustajaa siten, että ehdotettu kokoonpano edustaa monipuolisesti ja moninaisesti keskisuomalaista sosiaali-, terveys- ja pelastusalan järjestökenttää mukaan lukien hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä tukevat järjestöt. Moninaisuudella tarkoitetaan erilaisuutta toiminnan rahoituksen, mittakaavan ja paikallisuuden sekä alueellisuuden suhteen. Vaikuttamistoimielimen jäsenille ei nimetä varajäseniä.

Järjestöedustajien haku on auki ajalla 8.–16.3.2023 klo 16.15. Järjestö tai useampi järjestö yhdessä voi ehdottaa edustajaa verkkolomakkeella. Ehdokkaalta tulee olla suostumus. Vain määräaikaan mennessä tulleet perustellut ehdotukset huomioidaan. Päätöksen ehdotettavista järjestöedustajista tekee kumppanuuspöytä kokouksessaan 20.3.2023. Päätöksen nimeämisestä tekee aluehallitus.

Tiedote avattavissa tästä linkistä, jossa tietoa vaikuttamistoimielimen tehtävistä ja kokoonpanosta sekä järjestöedustajien hausta ja kriteereistä. Tiedotteesta löytyy myös linkki hakulomakkeelle.

Lisätietoja kumppanuuspöydän hausta antaa Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän puheenjohtaja Petri Lehtoranta, petri.lehtoranta@kesli.fi sekä Keski-Suomen Järjestöareenan puheenjohtaja ja kumppanuuspöydän jäsen Tiina Sivonen tiina.sivonen@kyt.fi.

Lisätietoja hyvinvointialueen pyynnöstä voi tiedustella palvelujohtaja Nina Peräseltä, Keski-Suomen hyvinvointialue nina.peranen@hyvaks.fi.


Lapset puheeksi -menetelmäkoulutus etäkoulutuksena

Kaksiportainen Lapset puheeksi – menetelmä on lapsen kehityksen tukemiseen kehitetty työmenetelmä, joka perustuu tietoon lasta suojaavista tekijöistä ja pärjäävyydestä. Nyt on mahdollisuus kouluttautua menetelmäosaajaksi  – Apua ajoissa! -itsemurhien ehkäisyhankkeen järjestämässä koulutuksessa. Lapset puheeksi -menetelmäkoulutus antaa pätevyyden itsenäisesti toteuttaa Lapset puheeksi –keskustelun ja –neuvonpidon.

Kevään koulutusryhmään mahtuu max.12 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Koulutus järjestetään etätoteuksella teamsilla 21.3., 18.4., sekä 23.5.

Kouluttajana ja menetelmätyönohjaajana Liisa Jaakonaho.  Lue lisä- ja koulutuspäivien sisältötiedot: tästä esitteestä.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: liisa.jaakonaho@kriisikeskusmobile.fi