Kriisityö

Kriisi voi olla seurausta erilaisista elämänvaiheista tai tapahtumista. Kriisin taustalla voi olla äkillinen muutos tai järkyttävä tapahtuma – se voi olla myös seurausta useista samanaikaisista kuormittavista asioista ja erilaisista elämän tilanteista.

Kriisit jaotellaan pääasiassa
kehitys- ja elämäntilannekriiseihin (mm. murrosikä, muutto, opiskelujen aloittaminen/päättäminen, työpaikan vaihtaminen, lapsen syntymä, ero, ihmissuhteen päättyminen tai ikääntyminen)
traumaattisiin kriiseihin (mm. läheisen kuolema, läheisen itsemurha tai itsemurhayritys, vakava sairaus, onnettomuus tai väkivalta).

Kriisissä tavallisia tunteita ovat mm. järkytys, pelko, viha, suru, epäusko ja toivottomuus. Kriisiin voi liittyä erilaisia tuntemuksia mm. päänsärkyä, palelua, pahoinvointia, unettomuutta, hikoilua ja/tai lihakset voivat jännittyä. Kriisissä oleva voi kokea avuttomuuden tunnetta ja hätää – perusturvallisuuden tunne usein heikkenee. Kriisissä koetut omituiset ja pelottavatkin tunteet ovat normaaleja ja asiaankuuluvia – ne ovat normaalia reagointia epänormaaliin eli kriisin aiheuttaneeseen tapahtumaan.

 

Kriisitilanteissa ja niiden jälkeen eri ihmisten reagointi tilanteeseen on yksilöllistä, joten myös tuen tarve on yksilöllistä. Yksilön elämänhistoria, psyykkinen tila sekä sosiaaliset suhteet vaikuttavat kriisien käsittelyyn ja prosessointiin. Käsittelyä tukee usein, kun puhuu kriisitilanteesta jonkun läheisen tai ammattiauttajan kanssa. Tunteitaan voi ilmaista myös mm. piirtämällä, kirjoittamalla, kuuntelemalla musiikkia tai liikkumalla. Tärkeää on myös syödä ja nukkua riittävästi. Kriisit voivat myös tuoda mieleen aiempia vaikeita elämäntilanteita ja tilanne voi tuntua erityisen raskaalta. Toisaalta kriisi voi myös mahdollistaa asioiden uudelleenarvioimisen ja henkisen vahvistumisen.

Kriisityö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, lyhytkestoista sekä suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä, joka voi sisältää puhelimitse tehtävää kriisityötä sekä asiakastapaamisia Kriisikeskuksessa, asiakkaan luona sekä laitoskäyntejä. Tilannekohtaisesti asiakasasioissa tehdään myös verkostotyötä ja tuetaan asiakasta tarvittaessa jatko-ohjauksena muihin palveluihin.

Puhelinyhteydenotto Mobileen maksaa soittajalle soittajan liittymätyypin ja puhelinoperaattorin hinnoittelun mukaisesti. Muuten kriisityö on asiakkaille maksutonta.

Apua kriisitilanteissa saa lisäksi mm. hätäkeskus, poliisi, kotikunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta, työterveyshuollosta, mielenterveystoimistosta, perheneuvolasta, perheasiainneuvottelukeskuksesta, Keski-Suomen ensi- ja turvakodista, seurakunnista ja eri järjestöiltä. Lisäksi valtakunnallisia auttavia puhelimia ovat mm.

Valtakunnallisesti eri kuntien asukkaat voivat ottaa yhteyttä Suomen Mielenterveysseuran Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen puh. 010 195 202 arkisin klo 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00 tai Kriisikeskusverkoston eri kriisikeskuksiin.

Raiskauskriisikeskus Tukinainen, 0800-97899 (ma-to klo 9-15, la-su klo 15-21)
Naisten linja, 0800 02400 (ma-pe 16-20, la-su 12-16)
Suomen delfins,050 583 5000 (ma-ti klo 9-11 ja to 12-14)
Sekaisin24/7 chat (ma-pe klo 7-24, la ja su 15-24)
Mannerheimin lastensuojeluliitto, Vanhempainpuhelimen numero 0800 92277 (ma klo 10–13 ja 17–20, ti klo 10–13 ja 17–20, ke klo 10–13,
to klo 14–20)
Mielenterveystalo
Nuorten mielenterveystalo
Nollalinja, 080 005 005
Lasten ja nuorten puhelin 116 111 (ma-pe klo 14–20, la-su klo 17–20)
Kirkon palveleva puhelin 0400 22 11 80 (ma-to, su klo 18–01, pe-la klo 18–03)