Vaalien alla on keskusteltu julkisen talouden haasteista. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa vuodessa, arvioi OECD vuonna 2018. Summa koostuu sosiaalietuuksista sekä työelämän ja terveydenhuollon kustannuksista.
Koronapandemian keskellä mielenterveyden hoitovelka nousi ennätystasolle. Sitä puretaan vielä pitkään. Tilanne on sekä apua tarvitsevien ihmisten että julkisen talouden kannalta kestämätön. Mielenterveyden haasteet ja niiden kustannukset on saatava laskuun. Se onnistuu investoimalla mielenterveyttä edistävään työhön ja peruspalveluihin.
Hyvinvoinnin perusta rakentuu jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Siksi mielenterveyttä edistävät varhaiset toimet ovat tehokkaimpia. Elämänpituisessa tarkastelussa näiden sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen. Nuorten hyvinvointikriisi on tunnistettu, siihen reagoiminen ei voi odottaa.
Palvelujärjestelmä on käännettävä niin että painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta matalan kynnyksen tukeen ja oikea-aikaiseen hoitoon. Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, mutta säästää viisinkertaisen summan jo vähentyvinä sairausetuuksina ja kasvavina ansiotuloveroina.
Järjestöjen matalan kynnyksen tuki on helposti saavutettavaa ja kustannustehokasta. Jyväskylän seudun mielenterveysseura (Jsms) ry ylläpitää Keski-Suomen hyvinvointialueen ja STEA:n tuella Kriisikeskus Mobilea, josta keskisuomalaisten on mahdollisuus saada matalan kynnyksen kriisityötä elämän kriisitilanteissa puhelimitse, kasvokkain ja verkossa chatin kautta. Jsms ry:n toiminnassa on mukana myös koulutuksen käyneitä vapaaehtoisia, jotka tekevät Mobilessa kriisityöntekijöiden rinnalla kriisityötä. Lisäksi he osallistuvat erilaisiin yhteistyötapahtumiin ja verkostoihin.
Vuonna 2022 yhteydenottojen kokonaismäärä Mobilen kriisi- ja väkivaltatyössä sekä itsemurhien ehkäisytyössä oli yli 7100. Yhteydenotot tapahtuivat pääosin (80 %) puhelimitse sekä suorina asiakaskäynteinä, joita oli yhteensä 1327. Kasvokkaisissa asiakastilanteissa oli yli 72 % lisäys vuoteen 2021 verrattuna. Asiakastilanteissa keskityttiin elämän eri kriisitilanteissa olevien asiakkaiden ja heidän läheistensä tukemiseen.
Kriisityön vaikutuksia ovat mm. inhimillisen kärsimyksen vähentäminen, työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä julkisten palvelujen epätarkoituksenmukaisen käytön vähentäminen. Kriisityö edistää mm. turvallisuuden tunnetta, yhteyksien säilyttämistä läheisiin ja toivoa.
Järjestöjen mielenterveystyö on oleellinen osa turvaverkkoa. Järjestöt haluavat olla yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa vahvistamassa mielenterveyttä. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä, pitkäjänteistä kumppanuutta ja järjestörahoitusta.
Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan mielenterveyden tulevaisuus.
Marja Heikkilä Jsms ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Tuija Hauvala Kriisikeskus Mobilen johtaja
MIELI ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2023-2027
Kriisikeskus Mobile kuuluu MIELI ry:n kriisikeskusverkostoon Lisätietoja verkostosta: tästä.
Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Keskisuomalaisessa 30.3.2023: Mielenterveydessä säästöä syntyy investoimalla (linkistä kirjoitus aukeaa vain Ksml:n tilaajille)